Voisiko karhu selvitä pelkällä hunajalla?

Naturalish

Follow

9. lokakuuta, 2017 – 6 min read

Todellinen kuva, ei manipuloitu.

Nalle Puhin ruokavalio ei ole mikään suuri salaisuus: se pitää hunajasta, ja paljon sitä.

Ja tiedätkö mitä? Se on palvellut häntä hyvin. Puh elää niin ihanaa elämää, ettei kenelläkään ole oikeastaan oikeutta valittaa. Silti, jos luet mukana klassista A. A. Milneä, on mahdollista, että jokin aito, tositapahtumiin perustuva tiede saattaa auttaa vastaamaan yleiseen kysymykseen Puhin omituisesta elämäntyylistä: ”Syövätkö karhut todella hunajaa?”

Jihuu, sitä menee hänen hiuksiinsa!

Tältä osin kyllä, aivan varmasti syövät. Mutta tämä tosiasia voi nopeasti johtaa paljon tarttuvampaan kysymyksenasetteluun:

”Voisiko karhu syödä pelkkää hunajaa?”

Nyt nyt.

”Oikeassa elämässä” Winnipegin karhun.”

Ensin on selvitettävä muutamia yksityiskohtia. Puh ei ole mikä tahansa satunnainen karhu, vaan se on saanut inspiraationsa oikeasta mustasta karhusta 1920-luvulta. Se on vertailukohtamme määritettäessä, mitkä karhun käyttäytymismallit ovat todella kestäviä. Mustakarhun ruokavalio itsessään ei ole täysin johdonmukainen; se vaihtelee iän, sukupuolen ja ennen kaikkea vuodenajan mukaan. Talvihorroksessa (luonnollisesti) karhun päivittäinen ravinnonsaanti on olematonta, mutta elimistö polttaa silti noin 4 000 kaloria päivässä. Talvea edeltävinä kuukausina karhun päivittäinen ruokavalio voi olla jopa yli 20 000 kaloria. Wild.

Yksinkertaisuuden vuoksi ja jotta Pooh saisi hyvän mielen, sijoitetaan hänet keskimääräisen kevätpäivän alapäähän: 5 000 kaloria. Puh on muutenkin suhteellisen istuva kaveri, en voi kuvitella hänen elimistönsä olevan kovassa rasituksessa.

Mehiläisiin. Kuten edellä viitattiin: kyllä karhut syövät hunajaa, mutta eihän se pelkkä hunaja tarjoa ravintoa. My appreciation goes out to the Alaska Department of Fish and Game:

Q: Do bears eat honey?

A: Yes. Karhut rakastavat hunajaa ja ovat kiinnostuneita mehiläispesistä. Mutta toisin kuin Nalle Puhissa, karhut syövät muutakin kuin hunajaa. Ne syövät myös mehiläispesän sisällä olevia mehiläisiä ja toukkia, jotka ovat hyvä proteiininlähde. Sekä ruskea- että mustakarhut ryöstävät mehiläispesiä.

”Toisin kuin Nalle Puhissa”, vai? No se ei ole ihan selvää; vaikka Puh saalistaa oman yksityisen Fort Knoxinsa hunajaa, en ollut aivan varma, onko se hänen ainoa mehiläisperäinen aarteensa.

Niin kuin… ehkä tämä on avunhuuto.

Hunaja itsessään on periaatteessa vain mehiläisten sokerin varastointijärjestelmä, jolla ne muuttavat nektarin yksinkertaisemmiksi sokeriketjuiksi ja säilyttävät energistä ravintoa haastavampia vuodenaikoja varten. Pesän muu osa – hunajakenno, toukat tai mehiläiset itse – olisi parempi proteiininlähde ja paljon monipuolisempi ateria. Mutta Puh ei toimi niin.

Mehiläiset ovat terveellisin osa!

Hän sylkee mehiläiset ulos! Onpa hassu karhu. Lisäksi hänen asenteensa taitaa olla aika selkeästi sanottu tekstissä: ”Ainoa syy olla mehiläinen on tehdä hunajaa. Ja ainoa syy tehdä hunajaa on se, että voin syödä sitä.”

Pooh siis syö vain hunajaa, mikä ei ole ihan ihanteellista, mutta voimme silti toimia sen kanssa. Hunaja itsessään tarjoaa 64 kaloria per ruokalusikallinen, ja pienellä metrimuunnoksella voimme laskea, että täyttääkseen mustakarhun 5 000 C/vrk:n ruokavalion Puhin tarvitsisi nauttia vain 1,16 litraa hunajaa päivässä. Oikeastaan se on aika kohtuullista, kun ottaa huomioon, että hän kauhoo kourallisen suuhunsa kuin pirun eläin.

Nyt, tässä vaiheessa haluan selventää, että tämän blogin tarkoitus ei ole todistaa tai kumota lasten fiktion luonnonlakia. Se olisi outoa. Sen sijaan tykkään etsiä tapoja oppia biologiaa median kautta, jopa niinkin hyväntahtoisen kuin Puh-nallen. Toistaiseksi kaikki on hyvin.

Sitä huolimatta käsillä on isompi kysymys. Jos Puh tarvitsee 1,16 litraa hunajaa päivässä… Onko ”sadan hehtaarin metsässä” edes tarpeeksi hunajaa pitääkseen sen hengissä?

Aluksi luulin vastauksen riippuvan mehiläispesien määrästä, jotka mahtuisivat suljetulle sadan hehtaarin alueelle (vastaus on… itse asiassa paljon), mutta käy ilmi, että logiikka on paljon monimutkaisempi. Hunajantuotanto pinta-alaa kohti ei itse asiassa riipu pelkästään mehiläispesien määrästä, vaan myös siitepölyn määrästä ja – mikä tärkeämpää – lentomatkan päässä olevien kukkivien kasvien tyypistä. Ei ole väliä, onko pesiä kymmeniä vai satoja, jos siellä ei ole oikeanlaista kasvillisuutta.

Hunajatiede: se on juttu.

Laskimme, että Puh tarvitsisi 1,16 litraa hunajaa vuorokaudessa, mikä vastaisi vajaata 425 litraa koko vuoden aikana. Kun tiheys on 1,42 g/ml, se tarkoittaa noin 600 kg kultaista mönjää. Raskas karhu.

Nyt voimme aloittaa kätevän viitteen avulla. Sadan hehtaarin maapalstalla (joka muuntaa noin 40 hehtaariksi) on monenlaista hunajasatoa eri kasvilajeilla. Enimmillään on kuusi, jonka avulla mehiläiset voisivat tuottaa 16 000 kg hunajaa kaudessa. Toisessa ääripäässä, esimerkiksi luumun, omenan tai tattarin kaltaisilla kasveilla, joiden siitepölytuotanto on pienempi, mehiläiset tuottavat sadan hehtaarin metsässä vain… rummunpyöritystä, kiitos… 1 200 kiloa.

Pahimmallakin mahdollisella kasvillisuudella paikalliset mehiläiset pystyisivät tuottamaan vähintään kaksinkertaisen määrän hunajaa, jonka Nalle Puh tarvitsisi riittääkseen koko vuodeksi. Toistaiseksi.

On koko joukko muita muuttujia, joiden tutkimista harkitsin. Hunajantuotanto vaihtelee lämpötilan, sään ja mehiläisten tuottavuuden mukaan, mutta olipa miten tahansa, Puhin ruokavalio näyttää olevan hyvin kaikkien järkevien arvioiden sisällä. Karhu voi ehdottomasti elättää itsensä (hypoteettisesti) sadan hehtaarin suuruisella palstalla tuotetulla hunajalla. Yhtä asiaa lukuun ottamatta…

Yksi pieni tutkimustulos jäi mieleeni: mustakarhun keskimääräinen reviiri vaihtelee 2,5 ja 10 neliökilometrin välillä, mikä vaikutti jossain vaiheessa relevantilta hunajakyselyni kannalta, mutta päätyi lopulta leikkaushuoneen lattialle. Silti, jos suoritamme pienen muunnoksen, päädymme reviiriin, joka on 1 600 ja 6 400 hehtaarin välillä.

Mitä!?

Tämähän on pohjimmiltaan Puh sadan hehtaarin metsässä. Muista se naama.

Metsä on liian pirun pieni! Jos Puhilla on vain sata eekkeriä vapaana kuljeskeltavaksi, se rajoittuu alle 5 prosenttiin sen luonnollisesta reviirialueesta. Lisäksi sillä on tiikeri (muistaakseni) ja muutama kenguru kilpailemassa. Vaikka sen pelkkää hunajaa sisältävä ruokavalio olisikin kunnossa, Puh on silti loukussa pienellä tontilla, joka tuskin riittää pitämään sen järjissään.

Unohda ruokavalio, Puh-karhu, tarvitset isomman kodin.

Loppujen lopuksi olemme tulleet yhteen järkyttävään johtopäätökseen: Nalle Puh on luultavasti tulossa hulluksi. Ei ihme, että se syö vain sokeria eikä käytä housuja. Rakastan Nalle Puhin ja hänen ystäviensä klassisia tarinoita yhtä paljon kuin muutkin, mutta voinko tosiaan kannattaa näin suurta eläinrääkkäystä?

Kyllä, toistaiseksi. Kyseessä on kuitenkin fiktio. Mutta jos joskus törmäätte rikkaaseen, innokkaaseen eläintieteilijään, joka haaveilee lapsuutensa suosikkimetsän uudelleenluomisesta, välittäkää tämä artikkeli eteenpäin ja vaatikaa mustakarhujen vuoksi kaikkialla maailmassa, että hän varaa asianmukaista 1600-6400 hehtaaria tilaa.

Ja antakaa tuolle karhulle jotain hemmetin proteiinia.

Jätä kommentti