H ”H” NHC:ssä: Helsingin sopimusten vuosipäivä

Helsingin sopimusten alkujuuret ovat turvallisuuskysymyksissä, jotka juontavat juurensa Neuvostoliiton halusta saada tunnustusta läntisille rajoilleen (jotka vahvistettiin toisen maailmansodan lopulla) Itä-Euroopassa. Vaikka länsimaat aluksi torjuivat sen, 1970-luvun alussa vallinnut liennytyksen ilmapiiri johti asennemuutokseen. Tämä johti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiin (elokuussa 1975) ja Helsingin sopimusten allekirjoittamiseen.

Sopimusten kannustimet

Sopimusten merkitys silloiselle Neuvostoliiton johtajalle Leonid Brežneville oli toisen maailmansodan jälkeisten rajojen tunnustaminen länsimaiden taholta. Brežnev uskoi, että rajojen tunnustaminen estäisi rautaesiripun takana olevia toisinajattelijoita toistamasta Prahan kevään kaltaisia uhma- ja mielenosoituksia. Tilanne oli päinvastainen. Sen sijaan se innoitti perustamaan kansalaisyhteiskunnan liikkeen, joka koostui Helsinki-ryhmistä ja Helsinki-komiteoista, joiden tavoitteena oli saada hallitukset vastuuseen ihmisoikeuksista. Huolimatta alkuperäisestä kritiikistä, jota länsimaiset johtajat, kuten Yhdysvaltain silloinen presidentti Gerald Ford, saivat siitä, että he ”myivät Itä-Euroopan Neuvostoliitolle”, sopimuksilla on ollut (ja on edelleen) merkittävä vaikutus ETYJ:n alueen maissa.

Jätä kommentti